Aiemmin oli jo puhetta muun muassa siitä, miten päästä töihin aamulla ja töistä kotiin illalla. Taksillahan ne matkat yleensä sujuu eikä se täällä kovin paljoa kirpaise: matka yhteen suuntaan kustantaa noin 2-3 euroa. Ja melko luotettavia ovat täällä nämä palvelut, helppoja käyttääkin mobiiliappien kanssa. Toki silloin tällöin tulee peruutuksia, mutta sitä varten on muita firmoja. Tietty se tarkoittaa myös sitä, että puhelimessa on nyt kolme eri taksiappia. Uberista sen verran, että täälläpäin maailmaa se on se epäluotettavin valinta - ja usein kallein. Ja sitten se toinen firma, jonka kuskit ajaa talon pihaan asti - mikä tietty on ihan kiva - mutta minkä talon? Aamut onkin kiva aloittaa pienellä kissa ja hiiri -leikillä!
Vaimon kanssa asutaan eri kaupungeissa ja viime viikolla oli onni asua vähän aikaa saman katon alla. Vaimo tuli vierailulle ja vietti lokoisan kaupunkiloman talvisessa Almatyssa. Ja sain minäkin syödä tiskatuista astioista kiäh kiäh. No, oikeasti kyllä tiskaan itsekin. Tiskikoneita on edelleen harvassa täällä.
Mutta tuossa päivänä eräänä vaimon makoillessa sohvalla ja itse ollessa töissä käytiin seuraavanlainen tekstiviestinvaihto:
Vaimo: Huomsitko?
Minä: Mitä?
V: Vai olikse vaan naapurit?
M: Mitä!?
V: Sohva heilui..
M: Miten? Ylösalas vai sivuittain?
V: Sivuittain.
Tekstiviesti kansallisesta hätänumeropalvelusta: Almatyn alueella havaittu 2-3 pallon voimakkuuksinen maanjäristys. (täällä magnitudi vissiin ilmaistaan palloina...)
Koulusta löytyy tällaisia opasteita. Turvallisin paikka maanjäristyksen sattuessa on... sateenvarjon alla?
Nykynuorison hapatuksia: valokuvaamossa asti pitää käydä otattamassa kuvia milloin mistäkin. Tällä kertaa odotusajasta. Huomatkaa sukat. Ollaan me lääkärissäkin käyty ottamassa kuvia, jänniä ne 4D-ultraäänikuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti