The World Map.
Samaan hengenvetoon voinkin levittää huhua, jonka kuulin eilen töissä. Paikallinen kollega, joka yleensä vitsailee ja vedättää, kertoi hyvin vakavalla ilmeellä, mitä uutisissa oli kerrottu. Uutinen kertoi erään radikalistijärjestön heräämisestä täällä. Se järjestö, jonka nimi muistuttaa muinaista egyptiläistä jumalaa. Nyt kaikki ristisanaentusiasistit huomio! Kollegan mukaan ulkkareiden pitäisi olla varuillaan etenkin yöllä liikkuessaan.
Ja kuinka ollakaan viime yönä joku kävi oven takana rapistelemassa niin, että heräsin siihen ääneen. Eipä mitään, ovi on suhteellisen kestävänoloinen teräsovi, jossa on kolme lukkoa. Ei siitä ihan heti tulla läpi. Mutta mielikuvitus kyllä lähti liikkeelle! Siinä tuli jo mietittyä parasta tapaa reagoida kidnappajiin - joko aggressiivinen hyökkäys tai passiivinen hiljaisuus. Ja sitten tuli mieleen, millaisen kirjan tästä voisi kirjoittaa. Tai elokuvan. Että rahantekohan sitä sitten aina lopuksi on mielessä. Tallennan hätänumeron puhelimeen kuitenkin.
No mutta, välikevennys: naapurissa oleva lastentarha aloittaa aamunsa nykyään (kesällä) pirtsakalla musiikilla. Ulkokaiuttimista.
Näin lukuvuoden loppuessa meidän ulkkariopettajien pitää kiertää eri instansseissa keräämässä allekirjoituksia, jotta meidät voidaan päästää lomille - eli maksaa loppupalkka. Tarkoittaa lähinnä sitä, että kirjastonhoitaja kuittaa, että kaikki lainattu on palautettu jne. Osastonjohtaja kuittaa, että kaikki opetusmateriaali on jaettu kollegoille. Sinänsä tässä ei ole mitään mielenkiintoista. Mutta hauskaa tähänkin liittyy.
Tuossa aiemmassa blogissa kirjoitin, miten olin tarkastamassa päättökokeita. Noh, paikalliset opettajat olivat vielä viime torstaihin saakka tarkistamassa ja uudelleentarkistamassa ja varmistamassa. Ja siellä oli se osastonjohtajakin, jolta piti nimmari hakea. Eipä mitään, reippaana poikana kipaisin luokkaan, jossa nämä tarkistelijat vielä olivat. Urakka oli juuri loppunut ja tyytyväisenoloiset tarkastajat istuivat teellä ja kakulla. Pyysivät sitten minuakin istumaan seuraansa ja tarjosivat pöydän antimia - on muuten suhteellisen usein kakkua ja suklaata tarjolla noin yleensäkin! Painonvartijat go home!
Niin, sitten se ryhmänjohtaja, jonka ryhmässä olin tarkastamassa kokeita, kiitteli kovasti avusta. Oli kuulemma ollut oikein mukavaa työskennellä "kauniin miehen" kanssa. Usein kuulemma kaunes ja älykkyys ei asu samassa yksilössä, mutta nyt oli käynyt onni siinä suhteessa. #häirintäilmoitus #myötähäpeä #kiitosjanäkemiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti