Feministin vapaapäivä

Eipä tiennyt pikkukaupungin poika aikoinaan, minne joutuu myöhemmällä iällään. Yksi "no tietysti" -kokemus syntyi perjantaina koulun Kansainvälisen Naisten Päivän konsertissa. Suomessa sitä en koskaan nähnyt juurikaan juhlittavan - ellei niitä satunnaisia näsäviisaita heittoja kahvipöydässä lasketa; Kaadapas poika kahvia, nyt on naistenpäivä - miestenpäivä kun on joka päivä. Perinteinen suomalainen tapa juhlia..?

Väittäisin olevani arvoiltani tasa-arvoinen enkä tee jakoa naisten ja miesten töistä. Eräässä parisuhteessani tiskausvuorot jaettiin tasan, siitä tehtiin ihan excel-taulukkokin. Sääntönä oli, ettei toinen osapuoli saanut olla kolmea vuoroa jäljessä. Jos tiski oli pieni, niin vedettiin vinoviiva. Jos tiski oli keskiverto, piirrettiin ruksi ja tavanomaista suurempi tiski oli sitten ruksin ja viivan arvoinen.  Sanomattakin lienee selvää, että suhde päättyi ennenkuin printteristä muste.

No mutta, aiheeseen. Koulun juhlat noudattavat aina suurinpiirtein samaa kaavaa: Tervehdyspuheenvuoro, näytelmä, tanssia ja laulua. Satunnaisesti jotain kuulee englanniksi, mutta pääosin esittävää taidetta käsitellään kazakiksi tai venäjäksi. Yleisön reaktioista päätellen esitykset ovat humoristisia.

Niin, se Naistenpäivä. Sinänsä ei ollut yllätys, että täällä sukupuolten välinen roolijako on vahvempi kuin Suomessa. Ensi kertaa siihen törmäsin syksyllä, kun muutama opiskelijatyttönen valitteli yliopistokoulutuksen pituutta - rassukat kun valmistuisivat vasta 25-26 -vuotiaina. Sitä pitäisi olla naimisisa jo sitä ennen, muutoin on vanhapiika. Pojilla nyt ei ole niin kiirettä, tietenkään

Perjantaiaamuna koulun ala-aulassa oli oppilaita vastassa. Jokainen sisäänastuva nainen sai aplodit ja onnentoivotukset. Sama kyllä tapahtui Opettajienpäivänäkin.

Koulun Naistenpäivän juhlassa teemaa käsiteltiin melko vakiintuneilla rooleilla; nainen on äiti tai vaimo, nainen on rakkauden ja ihastelun kohde. Tottahan tuokin on, mutta onko siinä koko kuva?

Työsähköpostiin tulvi kaikenlaisia onnentoivotuksia juhlapäivän johdosta. Yksi esimerkki tässä alla, jonka lähetti nainen:

The willingness to listen,


the patience to understand,


the strength to support,


the heart to care


and just to be there


that is the beauty of a lady!

Kauniita ajatuksia, mutta jokin tuossa särähtää korvaan (silmään?). Jos minulla olisi elämänohje, tuo yllä oleva voisi olla sellainen (I'm a lady?!). Tosin en oikein usko tuollaisiin elämänohjehömpötyksiin.


No, maassa maan tavalla. Pitääpä muistaa sunnuntaina ostaa ruusuja naisille ja onnitella Naistenpäivästä. Ja maanantaina sitten takaisin sinne keittiöön!